N&B Elämäntapa

Opas ekologiseen elämään

Tekemällä ympäristöystävällisiä valintoja asumisessa kevennät päästöjä ja omaa talouttasi. Lue vinkkimme ekologiseen arkeen.

Ekologiset elämäntavat

HIILIJALAN­JÄLKI

Asuminen tuottaa yhteensä jopa 20–30% keskivertoihmisen päästöistä. Siksi Newil&Baulla rakennamme ekologisia koteja, joissa sinun on mahdollista elää mahdollisimman ilmastoystävällistä elämää. Tekemällä ympäristöystävällisiä valintoja asumisessa kevennät päästöjä ja omaa talouttasi.

Asu ekologisesti

Ilmastoystävälliset valinnat

Keskimääräinen hiilijalanjälki on yhteensä noin 10 300 kg/CO2e/hlö/vuosi. Asuminen muodostaa n. 20 % hiilijalanjäljestä, liikenne ja matkailu n. 29%, ruoka 18% ja muu kulutus 33%.

Valitsemalla N&B-kodin olet jo valinnut ekologisemman tavan asua, mutta pienilläkin muutoksilla sähkön ja veden kulutuksessa, kierrätyksessä, ruokahävikissä tai matkustustottumuksissasi voit tehdä arjestasi ilmastoystävällisempää.

Liiku ekologisesti

Hyödynnä Newil&Bau-kotisi keskeistä sijaintia

Liikenne ja matkailu on toinen suuri ilmastoa kuluttava alue. Newil&Bau -kotien sijaintien lähtökohtana on liikkumisen helppous ja palveluiden läheisyys. Ota siis lähialueesi ja uuden kotisi yhteiset palvelut käyttöön!

  • Hyödynnä joukkoliikennettä, pyöräile ja kävele lyhyet matkat.
  • Hyödynnä yhteiskäyttöautoa, yhteiskäyttöpyöriä ja laitteiden vuokrauspalveluita.
  • Suosi lähipalveluita ja lähellä tuotettuja tuotteita.

Oma & taloyhtiön kulutus

ENERGIAN SÄÄSTÄMINEN

Omilla valinnoillasi on tuntuva merkitys energian säästöön. Lämmitys ja jäähdytys ovat taloyhtiöiden isoimpia kulueriä. Sen voit todeta myös omasta sähkö- ja vesilaskustasi. Kulutus näkyy ennenpitkää myös vastikkeessa.

Viilennys

Sulje verhot paisteella ja tuuleta illalla

Kesähelteellä lämpötilat kotona voivat vaihdella ulkoilman ja suoran auringonpaisteen vaikutuksesta enemmän kuin talviaikaan.

  • Kesähelteillä vedä verhot ja kaihtimet ikkunoihin. Pidä ikkunat suljettuna päivällä.
  • Tuuleta viileän aikaan ja varjon puolelta, hyödynnä läpivetoa
  • Vähennä sisäisiä lämpö­kuormia: sammuta tarpeettomat sähkö­laitteet, vältä uunin ja saunan lämmitystä.

Lämmitys

Kiinnitä huomiota huonelämpötilaan

Suurin vaikutus energian säästämiseksi saadaan aikaan lämmityksellä. Tarkkaile huonelämpömittarista, että oleskelutilojen lämpötila pysyy alle 22 °C:ssa. Jo 1 asteen laskeminen lämpötilassa vasta 5 % alennusta sähkölaskussa! Ihminen tottuu noin asteen suuruiseen muutokseen huonelämpötilan pudotuksessa noin viikossa.

  • Liian korkea lämpötila tuntuu tukalalta ja kuivaa sisäilmaa liikaa.
  • Lämpötilan lasku 24 °C:sta 21 °C:een vähentää useimmiten sisäilmaoireiden määrää 1/3:lla.
  • Nukut paremmin, kun huoneen sisälämpötila on noin 18-21 astetta.
  • -1 ºC huonelämpötilassa = 5 % lämmityskuluissa.
  • Pidä tasainen lämpötila asunnossa. Älä lämmitä toista huonetta ja viilennä samalla toista.

Yhteisellä asialla

Taloyhtiön päästöt kuuluvat myös sinulle

Lämmitys ja vesi muodostavat ison osan taloyhtiön ylläpitokuluista. Asukkaana voit vaikuttaa monin tavoin taloyhtiön energian- ja vedenkulutukseen sekä järjestelmien käyttöikään. Taloyhtiö vastaa yhteisten tilojen lämmitys- ja vesikustannuksista sekä yhteisten tilojen, kuten portaikkojen valaistuksen, ulkovalaistuksen ja kiinteistöteknisten laitteiden sähkönkulutuksesta. Lopulta laskun maksaa aina kuitenkin asukas yhtiövastikkeessa tai vuokrassa. Lähde: Motiva

Oma & taloyhtiön kulutus

VEDEN KULUTUS

Asukkaiden vedenkäytöllä on suuri vaikutus taloyhtiön kokonaisveden-kulutukseen. Suihkussa kuluu huomaamatta merkittävä määrä vettä ja lämmitysenergiaa. Suurin osa suihkuvedestä on lämmintä vettä, joka on noin kolme kertaa kalliimpaa kuin kylmä vesi.

Vesi

Peseydy ja pese ilmastoystävällisesti

Vedenkulutuksessa on suuria eroja kotitalouksien välillä. Toiset pärjäävät hieman vajaalla 50 litralla vuorokaudessa, kun taas joillakuilla vettä kuluu vuorokauden mittaan lähemmäs kolmesataa litraa tai ylikin. Kotitalouksien vedenkäytöstä noin 45 % kuluu hygieniaan. Keittiössä kuluu 17,5 %, WC:ssä 15 % ja pyykinpesussa 15 % vedestä: Lisäksi muuta vedenkulutusta on noin 7,5 %.

Lähde: Motiva

Veden säästäminen

Ilmastoystävälliset vedenkäytön vinkit

  • Suosi lyhyitä suihkuja ja sulje hana saippuoimisen ajaksi.
  • Vältä runsaan lämpimän veden käyttöä.
  • Vertaile pesukoneiden vedenkulutuksia ja valitse ekologisin vaihtoehto.
  • Pese täysiä koneellisia.
  • Vältä tiskien esihuuhtelua juoksevalla vedellä.
  • Imuroi pölyt verhoista tai tuuleta tekstiilit pesun sijaan.
  • Pese viileämmällä pesuohjelmalla.
  • Ilmoita vuotavista vesikalusteista huoltoyhtiöön. Esimerkiksi vuotava wc-istuin kuluttaa merkittävän määrän vettä pitkällä aikavälillä.

Oma & taloyhtiön kulutus

SÄHKÖN KULUTUS

Sähkönkulutusta on helppo säädellä kunhan opettelee ilmastoystävälliset rutiinit ja tekee oikeita hankintoja. Osta kotiin vain energiatehokkaita ja tarpeellisia sähkölaitteita. Sulje laitteet, kun et käytä niitä.

Sähkölaitteiden käyttö

Ilmastoystävällinen sähkön kulutus säästää kukkaroa

  • Huolletut, puhtaat kodinkoneet toimivat oikein, tehokkaasti ja turvallisesti.
  • Säädä mukavuuslämmitys minimiin esimerkiksi märkätiloissa.
  • Vaihda halogeeni- ja hehkulamput led-lamppuihin.
  • Vertaile uusien kodinkoneiden energiakulutusta ja valitse ekologisin vaihtoehto.
  • Kierrätä rikkoutuneet kodinkoneet ja viihde-elektroniikka.
  • Älä pidä sähkölaitteita ja valoja turhaan päällä.
  • Tarkista jääkaapin säilytyslämpötilat. Pakastin -18 °C, jääkaappi +2 - +6 °C,
  • Viileäkaappi +10 - +14 °C.

Sauna

Sähköä säästävää saunomista

  • Suosi taloyhtiön saunavuoroja tai yleisiä saunoja.
  • Lämmitä saunaa harkiten.
  • Energiatehokas lämpötila on 70-80 °C. Lämpötilan nostaminen 100 °C:een lisää kulutusta 20-30 %.
  • Mene saunaan heti, kun se on lämmin.
  • Sammuta kiuas heti, kun lopetat saunomisen. Jälkilämpö ja hyvä ilmanvaihto riittävät kuivattamaan saunan.

Yhteisellä asialla

Sähkön säästö näkyy vastikkeessa tai vuokrassa

Taloyhtiön yhteisissä tiloissa ja laitteissa kuluvaa sähkö kutsutaan kiinteistösähköksi, jolle on oma kulutusmittari. Kiinteistösähköä varten taloyhtiö tekee sähkösopimuksen ja kustannukset jakaantuvat asukkaille yhtiövastikkeessa tai vuokrassa. Jokaisella huoneistolla on oma kulutusmittari jonka perusteella asukas maksaa oman sähkönkulutuksensa. Taloyhtiöiden kulutusjakaumat vaihtelevat, mutta yleisesti isoimpia kulueriä aiheuttavat talosauna, hissit, autolämmityspaikat. Taloyhtiöt, joissa on yhteissauna, kannattaakin järjestää saunavuorot keskitetysti ja huolehtia ettei sauna ole liian kuuma.

Kauniisti valaistu makuuhuoneUpeasti valaistu aula

Valaistus

Energiatehokas ja viihtyisä valaistus

Valolla voit luoda tunnelmia, korostaa sisustuselmenttejä ja erityisesti varmistaa, että saat riittävästi oikeanlaista valoa niin tarkkuutta vaativiin askareisiin kuin leppoisaan oleiluunkin.

Valaistuksen valinta

Kolme arvoa lampun valinnassa: lumen, kelvin ja CRI

Hehkulamppujen poistuttua lumen-arvo kertoo lampun tuottamasta valon määrästä watteja luotettavammin. Wateilla puolestaan ilmaistaan lampun energiankulutus. Värilämpötila eli Kelvin kuvaa lampun tuottamaa värisävyä, mikä vaikuttaa suuresti tilan tunnelmaan. Värintoistokyky, CRI, on parantunut ledeissä huomattavasti, ja valaisimista on alettu saada esiin tasaisempi aallonpituuksien jakautuma. Hyvää värintoistoa haluavien on tärkeää valita korkean CRI:n tuotteita.

Lampun energiamerkintä

Kiinnitä huomiota ekologisen lampun valintaan

Lamppupakkauksista löytyy aina energiamerkinnät, joihin kannattaa kiinnittää huomiota. Myös verkkokaupassa energiamerkinnät ovat nähtävissä tuotteen tiedoista.

Energiamerkintä helpottaa lampun valintaa ja kertoo sen käyttöön liittyvää olennaista tietoa:

  • sytytyskertojen määrä ja käyttöikä tunteina
  • himmennettävyys
  • valon määrä (lumen), värilämpötila (K, kelvin), värintoistokyky (CRI)
  • teho (W), energialuokka ja energiankulutus kWh/1000

Oma & taloyhtiön kulutus

KIERRÄTYS

Lajittelu ja jätteiden vähentäminen on ympäristöteko. Lajittelemalla annat roskalle uuden elämän, sillä lajitelluista jätteistä tehdään uusia tuotteita. Siten vähennät sekajätteen määrää ja pidät arvokkaat luonnonvarat kierrossa.

Vältä & vähennä

Osta vain tarpeeseen

Tehokkain tapa vähentää jätettä on ostaa vain todelliseen tapreeseen ja tehdä nämä harkitut ostokset valitsemalla kestäviä ja lähellä tuotettuja ympäristöystävällisiä tuotteita. Ruokahävikkiään voi vähentää suunnittelemalla esimerkiksi viikon ruokailut etukäteen, keskittämällä ostoksia impulssiostosten sijaan ja tarkkailemalla, mistä oma ruokahävikki koostuu.

  • Osta vain tarpeeseen
  • Suosi kestäviä ja pitkäikäisiä
  • Suosi kotimaista ja lähellä tuotettua
  • Vältä hävikki käyttämällä ensimmäisenä nopeammin pilaantuvat elintarvikkeet tai avaamisen myötä vanhenevat tarvikkeet kuten kosmetiikka
  • Suosi jakamistaloutta, lainaamoja ja yhteiskäyttöpalveluita. Esimerkiksi ajoneuvoja, juhlapukuja, arkivaatteita, taidetta, työkaluja, juhla-astioita ja urheiluvälineitä vuokraavat useat yritykset.
  • Hyödynnä kirjaston palveluita. Pääkaupunkiseudun kirjastoista saa lainata yllättäviäkin tavaroita kuten ompelukonetta, akkuporakonetta, soittimia, pelejä, liikuntavälineitä ja erilaisia mittareita.

Kierrätä & lajittele

Lajittelu on ympäristöteko

Kiinteistön oma jätetila palvelee useimpien jätteiden kierrättämisessä. Jätteet, jotka eivät mahdu tai sovellu kiinteistön omiin jäteastioihin, voi viedä esimerkiksi Sortti-asemalle.

  • Lajittele kotitalousjätteet oikein
  • Laita vaatteet ja tavarat kiertoon
  • Osta tarpeelliset tavarat käytettynä

Kierrätyskaapin kuva: Laptek

Näin lajittelet

BIOJÄTE

Biojätteeseen kuuluu lähtökohtaisesti maatuva jäte kuten ruoan tähteet tai kasvin osat.

Biojäte

Mikä kuuluu biojätteeseen?

  • Hedelmien ja vihannesten kuoret
  • Ruoan tähteet
  • Kalanruodot, luut
  • Jähmettyneet rasvat
  • Kananmunakennot
  • Kahvin ja teen porot, teepussit ja suodatinpaperit
  • Pehmopaperit, kuten talous- paperit, lautasliinat ja nenäliinat
  • Kasvinosat ja kuihtuneet kukat
  • Pienet määrät haravointijätettä
  • Lemmikkieläinten puupohjaiset kuivikkeet (esim. purut ja pelletit).

Näin lajittelet

KARTONKI & PAHVI

Kartonkikierrätykseen kuuluvat lähtökohtaisesti puhtaat pahvi-, kartonki- ja paperipakkaukset.

Kartonki & pahvi

Mikä kuuluu kartonkikierrätysastiaan?

  • Kartonkiset nestepakkaukset, kuten maito- ja mehutölkit (myös alumiinivuoratut)
  • Kartonkipakkaukset, kuten muro- ja keksipakkaukset
  • Paperipussit, kuten leipä- ja jauhopussit
  • Paperikassit
  • Käärepaperit, kuten kopiopaperin kääreet (ei kuitenkaan painovärjättyjä lahjapapereita)
  • Munakennot
  • Talous- ja wc-paperin hylsyt
  • Aaltopahvi ja voimapaperi

Kartonki & pahvi

Mitä ei kuulu laittaa kartonkikierrätykseen?

  • Likaisia pakkauksia, joiden elintarvikejäämiä ei ole kaavittu tai huuhdeltu pois. Ne kuuluvat sekajätteeseen.
  • Lahjapapereita tai askartelukartonkeja. Ne kuuluvat sekajätteeseen.
  • Styroksia. Se kuuluu sekajätteeseen, tai jos kyseessä on styroksipakkaus, voi sen lajitella muovipakkausten keräykseen.
  • Muovipakkauksia, kuten kupla- muovia, muita muovisia pakkaustäytteitä, muovikasseja tai -rasioita. Ne kuuluvat muovipakkausten keräykseen.

Näin lajittelet

LASI

Lasin kierrätykseen kuuluvat lähtökohtaisesti tyhjät lasista valmistetut pullot ja purkit. Pantilliset lasipullot palautetaan kaupan palautusautomaattiin tai Alkoon.

Lasi

Mikä kuuluu lasinkierrätykseen?

  • Tyhjät lasipullot ja purkit, joista on poistettu korkit ja kannet. Likaiset lasipakkaukset tulisi huuhdella tilkalla kylmää vettä tai pyyhkäistä puhtaaksi paperilla.
  • Huomaathan, että kaulusrenkaita, etikettejä tai muita kiinteitä osia ei tarvitse poistaa.

Lasi

Mitä ei kuulu laittaa lasinkierrätykseen?

  • Terveydenhuollon pakkauksia, kuten injektionestepulloja ja ampulleja.
  • Muovia, kuten esim. muovipusseja, -kasseja ja -kääreitä, styroksia tai kuplamuovia.
  • Posliinia tai keramiikkaa
  • Lasiastioita (esim. juomalasit, uunivuoat, kahvipannut, kattiloiden ja pannujen kannet). Ehjät lasiastiat voi lahjoittaa kirpputorille tai kierrätyskeskukseen, yksittäiset rikkinäiset taas kuuluvat sekajäteastiaan.
  • Kristallilasia
  • Opaalilasia (esim. joissain kosmetiikkapakkauksissa tai koriste-esineissä). Kuuluu sekajätteeseen.
  • Ikkuna- tai peililasia
  • Lamppuja tai valaisimia.

Näin lajittelet

METALLI

Metallin kierrätykseen kuuluvat lähtökohtaisesti täysin tyhjät, puhtaat ja kuivat metallista valmistetut pakkaukset ja kotitalouden pienmetalliesineet.

Metalli

Mikä kuuluu metallinkeräykseen?

  • Säilyketölkit
  • Pantittomat juomatölkit
  • Metallikannet, -korkit ja -sulkimet
  • Alumiinivuoat, -foliot ja -kannet
  • Maalipurkit
  • Paineettomat aerosolipullot
  • Pienet metalliesineet, jotka mahtuvat keräysastiaan
  • Kattilat ja paistinpannut
  • Aterimet, sakset ja käsityökalut
  • Muut pienet kotitalouden metalliesineet (naulat, ruuvit, helat ym.)
  • Alumiiniset tuikkukynttilöiden kuoret

Metalli

Mitä ei kuulu laittaa metallinkeräykseen?

  • Muovi- tai kahvipusseja. Ne kuuluvat muovipakkausten keräykseen.
  • Akkuja, paristoja, aerosoli- tai maalipurkkeja (elleivät ne ole täysin tyhjiä). Nämä kuuluvat vaarallisen jätteen keräykseen.
  • Pesukoneita, sähköliesiä, kylmälaitteita, televisioita tai atk-laitteita. Nämä kuuluvat sähkölaitteiden keräykseen.

Näin lajittelet

MUOVI

Muovin kierrätykseen kuuluvat lähtökohtaisesti tyhjät muoviset elintarvikepakkaukset ja tavaroiden muoviset myyntipakkaukset, muovipussit ja kääreet.

Muovi

Mikä kuuluu muovin keräykseen?

  • Elintarvikkeiden tyhjät muoviset pakkaukset, esimerkiksi jogurtti purkit, voirasiat, leikkele-, juusto- ja valmisruokapakkaukset
  • Käyttötavaroiden muoviset myyntipakkaukset
  • Muovikassit, -pussit ja -kääreet
  • Tyhjät muoviset pesuaine-, sampoo- ja saippuapullot
  • Tyhjät muovipullot, -kanisterit ja -purkit, korkit ja kannet erikseen

Muovi

Mitä ei kuulu laittaa muovin keräykseen?

  • PVC-muovipakkaukset (merkintä 3 tai 03); PVC:tä voi olla joissakin lelu-, työkalu- tai elektroniikka- pakkauksissa sekä lääkkeiden läpipainopakkauksissa. Lajittele PVC sekajätteeseen.
  • Vaarallisen aineen jäämiä sisältävät pakkaukset, esimerkiksi moottoriöljypullot vaaralliseen jätteeseen tai lääkepakkaukset apteekkiin
  • Muut kuin pakkausmuovit, esimerkiksi keittiövälineet, lelut, pakastusrasiat, pesuvadit

Näin lajittelet

PAPERI

Paperin kierrätykseen kuuluvat lähtökohtaisesti puhtaat sanoma- ja aikakauslehdet ja valkoisesta paperista tehdyt paperituotteet kuten postikortit tai kirjekuoret.

Paperi

Mikä kuuluu paperin keräykseen?

  • Sanoma- ja aikakauslehdet
  • Mainosposti, esitteet ja muut vastaavat painotuotteet
  • Kirjekuoret (myös ikkunalliset)
  • Puhelin- ja tuoteluettelot
  • Postikortit
  • Kopiopaperit ja tulosteet
  • Valkoiset piirustus- ja lehtiö- paperit
  • Valkoisesta paperista tehdyt paperikassit

Paperi

Mitä ei kuulu laittaa paperin keräykseen?

  • Kirjat
  • Märät tai likaiset paperit
  • Pahvit tai kartongit
  • Ruskeat paperit tai paperikassit
  • Muovit
  • Alumiini- tai vahapaperit
  • Voimakkaasti värjätyt paperit kuten lahjapaperit

Näin lajittelet

VAARALLINEN JÄTE

Vaarallisen jätteen kierrätykseen kuuluvat lähtökohtaisesti sellaiset ympäristölle tai ihmiselle haitalliset tai esimerkiksi tulenarat jätelajit, joita ei voi kierrättää kotitalousjätteen joukossa. Pääkaupunkiseudulla vaarallista jätettä vastaanotetaan Sortti-asemilla.

Vaarallinen jäte

Mikä kuuluu vaarallisen jätteen keräykseen?

  • Energiansäästölamput ja muut loisteputket
  • Paristot
  • Lääkkeet, neulat ja ruiskut (vastaanotto vain apteekeissa)
  • Akut
  • Jäteöljyt, öljynsuodattimet ja muut öljyiset jätteet
  • Liuottimet kuten tärpätti, tinneri, asetoni, bensiini, polttoöljy ja liuotinpitoiset pesuaineet
  • Märät maalit, liimat ja lakat
  • Maalausvälineiden pesuvedet
  • Painepakkaukset, kuten aerosolipurkit (hölskyy tai pihisee)
  • Painekyllästetty puu (maksullinen vastaanotto)
  • Puunsuoja- ja kyllästeaineet
  • Asbesti (maksullinen vastaanotto)
  • Emäksiset pesu- ja puhdistusaineet
  • Torjunta- ja desinfiointiaineet
  • Voimakkaat hapot kuten rikkihappo
  • Sammuttimet ja kaasupullot
  • Elohopeaa sisältävät kuumemittarit

Näin lajittelet

SEKAJÄTE

Sekajäteastiaan kuuluvat lähtökohtaisesti sellaiset vaarattomat kotitalousjätteet ja pienet esineet, joita ei voi kierrättää.

Sekajäte

Mikä kuuluu sekajätteeseen?

  • Käytetyt hygieniatuotteet, esimerkiksi kertakäyttövaipat, kuukautissuojat, pumpulipuikot, kasvomaskit, puhdistuspyyhkeet
  • Muovitavarat, jotka eivät kelpaa kierrätykseen, kuten PVC, vaahto- muovi, likaiset ruokapakkaukset
  • Rikkinäiset vaatteet ja asusteet, esimerkiksi alusvaatteet, sukat, sukkahousut, kengät, vyöt ja homehtuneet tekstiilit
  • Nahka, keinonahka ja kumi, esimerkiksi laukut, saappaat
  • Pehmustetut tekstiilit, esimerkiksi täkit, tyynyt, pehmolelut, lemmikkien pedit
  • Pienet matot
  • Lasitavarat, esimerkiksi juomalasit ja muut astiat, koriste-esineet, peilit, lasikehykset, ikkunalasi
  • Posliini ja keramiikka
  • Kissanhiekka
  • Hehku- ja halogeenilamput
  • Sulakkeet
  • Pölynimuripussit
  • Ruokaöljy tiiviisti suljetussa muovipullossa
  • Jäähtynyt tuhka ja tupakantumpit.