1 MIKKO

11.11.2022

Aallon jäljillä Bolognassa

 

ARKKITEHTUURI X RIOLAN KIRKKO 


Tiesitkö, että Alvar Aalto rakasti Italiaa? Yksi Aallon viimeisiä töitä oli Riolan kirkon ja seurakuntakeskuksen suunnittelu Bolognaan. Kaupallinen johtajamme Mikko Salola teki viime kesän Italian-matkallaan visiitin kirkkoon. Italiasta Aallon tavoin innostunut Mikko kertoo tässä matkapäiväkirjanomaisessa haastattelussa havainnoistaan Riolaan liittyen, sekä kiinnostuksestaan suomalaista taideteollisuutta ja arkkitehtuuria kohtaan.  

 

Kävit kesällä Italiassa ja teit samalla visiitin Alvar Aallon suunnittelemaan Riolan kirkkoon. Mikä herätti kiinnostuksesi Riolaan?   

Olen viime vuosina vieraillut useissa kotimaan Aalto-kohteissa. Pandemian hellitettyä ja maailman jälleen avauduttua suuntasin kesälomamatkalle lempikohteeseeni Italiaan.  Alvar Aallon (1898–1976) elämäkertaan ja elämäntyöhön tutustumisen myötä olin tietoinen Riolan kirkosta ja olen haaveillut pääseväni tutustumaan paikkaan. Pieni Riola di Vergaton kylä sattui ajoreitin varrelle, joten minulle tarjoutui hieno mahdollisuus mennä tutkimaan kirkkoa ja seurakuntakeskusta paikan päälle.  

Riolan kirkon piirustukset hyväksyttiin jo vuonna 1966, mutta projekti vahvistettiin vasta 1975, vuosi ennen Aallon kuolemaa. Kirkko valmistui 1978. Mitä tiesit kirkosta ja Aallon suhteesta Italiaan etukäteen?  

Matka Suomesta Italiaan taittui autolla ja roadtrip-henkinen reissu kulki Via Balticaa pitkin Varsovasta Wieniin ja Italian maaperälle saakka. Yli kahden tuhannen ajokilometrin aikana äänikirjat toimivat mainiona matkaseurana. Kuuntelin menomatkalla Aino ja Alvar Aallon lapsenlapsen, kirjailija Heikki Aalto-Alasen Rakastan sinussa ihmistääänikirjan. Aalto-Alanen kertoo kirjassa Aaltojen elämästä, rakkaudesta ja intohimosta työhön arkkitehtipariskunnan käymään kirjeenvaihtoon sekä Aino Aallon matkapäiväkirjaan pohjautuen.  

Tätä ennen olen tutustunut muun muassa Aallon elämänkerturi Göran Schildtin kirjoittamiin Alvar Aaltoa käsitteleviin elämäkertoihin. Tiesin siis Aallon syvästä kiinnostuksesta ja rakkaudesta Italiaan, sekä hänen useasti kumoutuneista toiveistaan toteuttaa rakennusprojekti tähän ihannoimaansa maahan. Aallothan vierailivat Italiassa miltei vuosittain käytyään siellä häämatkallaan jo vuonna 1924. Heidän kiinnostuksensa Italiaan ei liittynyt pelkästään antiikin aikaiseen arkkitehtuuriin, vaan he olivat tiiviisti yhteyksissä myös italialaisiin aikalaiskollegoihinsa ja seurasivat aktiivisesti kansainvälistä arkkitehtuurikenttää. 

 

 

 

 

“Aallolla oli omien sanojensa mukaan Italian-matka aina mielessään – matka jonka hän oli kerran tehnyt tai matka jota hän vasta suunnitteli.”

 

Olin tutustunut jonkin verran Riolan kirkkohankkeen taustoihin sekä yleisesti Aallon intohimoiseen Italia-suhteeseen. Ja kuten aikaisemmin mainitsin, jaan herra Aallon kanssa yhteisen innostuksen Italiaan. Aallolla oli omien sanojensa mukaan Italian-matka aina mielessään – matka jonka hän oli kerran tehnyt tai matka jota hän vasta suunnitteli. Tarina kertoo, että hänellä olisi kuollessaan vuonna 1976 ollut menolippu Italiaan niin sanotusti taskussa, mutta tämä matka ei valitettavasti enää toteutunut.  

Riolan kirkon suunnitelmat tehtiin jo vuonna 1966, mutta niitä täydennettiin myöhemmin vanhainkodin ja lastentarhan suunnitelmilla. Suunnittelutyöt jatkuivat vuonna 1969, sekä vuodesta 1975 aina vuoteen 1980. Alvar Aallon kuoleman jälkeen ja aina vuoteen 1994 Aallon arkkitehtitoimistoa johti hänen puolisonsa Elissa Aalto. Hän vei loppuun useita toimiston keskeneräisiä hankkeita, joihin myös Riolan kirkko lukeutui.  

Kerro vaikutelmistasi saapuessasi kirkkoon sekä tekemistäsi havainnoista, kuten rakennuksen suhteesta ympäristöön ja yksityiskohdista osana kokonaisuutta.  

Heinäkuisessa paahteessa Riolan kirkko ja sen ympäristö olivat hiljaisia ja rakennukseen sai tutustua kaikessa yksinäisyydessä. Sisätilaan astuttaessa huomio kiinnittyi kattoon ja sieltä valkoiseen tilaan lankeavaan valoon sekä epäsymmetrisiin betonikaariin. Pääsisäänkäyntiä ulkoapäin lähestyttäessä rakennus ei antanut itsestään vielä kaikkea, mikä on tyypillistä Aallon useille kohteille. Sisään astuessa valo oli himmeän hieno! Tässä rakennuksessa muodolla on todellakin funktio: katon kaarevuus ja siihen istutetut kerrokselliset ikkunat tuovat kirkkoon mielettömän hienon valon.  

Sisällä oli paljon tuttuja Aalto-elementtejä. Esimerkiksi Aallon kodissa ja ateljeessa käytetty punainen laatta ja tammilista -yhdistelmä löytyi myös täältä, samoin muun muassa Kansaneläkelaitoksen rakennuksesta tutut ovenkahvat, valaisimia, niiden variaatioita ja niin edelleen.  

 

 

 

 

“Tässä rakennuksessa muodolla on todellakin funktio: katon kaarevuus ja siihen istutetut kerrokselliset ikkunat tuovat kirkkoon mielettömän hienon valon.”  

 

Mikä Riolan kirkossa teki sinuun erityisen vaikutuksen?  

Rakennus on varmasti italialaisen kirkkoarkkitehtuurin näkökulmasta erityinen. Modernismin mestari pystyi luomaan Italiaan ja maalaiskylään, jossa muu ympäröivä arkkitehtuuri on todella erilaista, kuin nenä päähän istuvan rakennuksen. Tämä teki minuun vaikutuksen. Ei niin modernistiseen ympäristöön on saatu todella hyvin istutettua moderni rakennus. Rakennuksessa käydessä tulee tunne, että tämän pitää olla juuri tässä. Tuon aikainen Bolognan kirkkoherra halusi uudistaa liturgiaa ja uudisti myös kirkkoarkkitehtuuria. Tästä on kerrottu laajemmin muun muassa Marjatta Hietaniemen taidehistorian pro gradu -tutkielmassa Jyväskylän yliopistoon vuodelta 2003.  

Newil&Baun ensimmäinen kohde oli Aallon alun perin suunnittelema, Helsingin Ratakadulla sijaitseva Insinööritalo, jonka muutos asunnoiksi valmistui kesällä 2022. Onko Insinööritalossa ja Riolan kirkossa mielestäsi yhteneväisyyksiä 

Kirkossa oli tuttuja elementtejä Aallon eri kohteista. Kirkon sisätilassa oli käytetty suurta, punaista lattialaattaa. Se on väritykseltään samanlaista kuin Insinööritalon sisääntuloaulassa käytetty. Rakennuksessa oli enemmän samankaltaisuutta Aallon kirkkoarkkitehtuurin, esimerkiksi Pyhän Ristin Kirkon, kanssa.  

Insinööritalo valmistuikin melkein 16 vuotta ennen Riolan ensimmäisiä suunnitelmia. Insinööritaloa suunnitellessaan Aalto teki vielä tiivistä yhteistyötä Artekilla pitkän uran tehneen sisustusarkkitehti Maija Heikinheimon (1908-1963) kanssa, joka vastasi talon sisustussuunnittelusta.  

 

 

 

 

 

“Ihmisläheisen suunnittelun lisäksi ihailen Aallon taitavaa luonnonvalon käyttöä sekä hänen arkkitehtuurinsa yhteyttä kulloiseenkin ympäristöön ja luontoon.”

 

Mikä on suhteesi Alvar Aaltoon, hänen suunnitteluunsa ja ajatteluunsa? Ja mikä tekee Aallosta ja hänen elämäntyöstään mielestäsi kiehtovan?  

Olen viimeisten kymmenen vuoden aikana innostunut yhä enemmän suomalaisesta taideteollisuudesta ja arkkitehtuurista. Tätä kautta olen luonnollisestikin tutustunut lähemmin myös Aallon suunnitteluun ja ajatteluun. Hänen mittavaan elämäntyöhönsä sisältyy hyvin erilaisia rakennuksia: yksityistaloja, huviloita, asuinalueita, kulttuurikeskuksia, kirkkoja ja muita julkisia rakennuksia. Arkkitehtuurin lisäksi hän on jättänyt merkittävän kädenjälkensä moderniin taideteollisuuteen sekä sisustussuunnitteluun. Mainittakoon tässä yhteydessä vielä nykyisinkin toiminnassa oleva, vuonna 1935 perustettu sisustusliike Artek.  

Suomessa Aallot toimivat modernismin etujoukoissa ja heidän jättämä moderni arkkitehtuuriperintönsä on merkittävä ja mittava niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin katsottuna. Alvar Aallon suunnittelemat rakennukset ovat heijastelleet minulle erityisesti hänen humaania ja ihmisläheistä otettaan moderniin arkkitehtuuriin. Suuren vaikutuksen ovat tehneet esimerkiksi Kauttuan Ruukinpuistossa sijaitseva Terassitalo, Villa Mairea sekä Paimion parantola.  

Ihmisläheisen suunnittelun lisäksi ihailen Aallon taitavaa luonnonvalon käyttöä sekä hänen arkkitehtuurinsa yhteyttä kulloiseenkin ympäristöön ja luontoon. Metsä on itselleni tärkeä rauhoittumispaikka, ja Aalto selkeästi ymmärsi luonnon merkityksen ihmisen hyvinvoinnille. Hänellä oli myös kyky yhdistää rakennus sitä ympäröivään orgaaniseen maisemaan. 

 

Innostuitko? Lue lisää Riolan kirkosta:  

Marjatta Hietaniemi: Alvar Aallon suunnitelma Riolan kirkoksi – sijoittuminen ja suhde maisemaan, pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto, 2003 

Riolan kirkko ja seurakuntakeskus, Alvar Aalto -säätiö